Kisaraportti Dubrovnikin European Cupista

Heppatitrallaaa! Kroatian lämpöisessä huhtikuussa käytiin jokavuotinen European Cup kisa. Kuten judo seuraavat jo huomasivatkin suomalaiset kahmivat ilahduttavan paljon pistesijoja lauantain kisapäivänä.   Meikäläisellä homma meni puihin jo heti ensimmäisessä ja ainoassa ottelussani.

Vastassani oli paikallinen itselleni tuntematon mutta ilmeisesti ihan ok pärjännyt kroatialainen. Vastustaja oli sarjaan nähden todella pitkä ja hanakka kahvaottelija. Matsi ei paria aloitusta enempää ehtinyt vanheta, kun tein Yokotomoienage nimistä uhrautumisheittoa (heitto missä mennään itse selälleen ja nostetaan kaveri jalalla ilmaan) ja harmi vain vastustaja lähti tekemään samaan aikaan Osotogaria (jalkaheittoa), joten se tilanne ei tietenkään minun kannalta hirveän edullisesti päättynyt. Lopulta jäin vielä sidontaan, koska ajattelin vastustajan saaneen täydet pisteet rytäkässä ja lähdin puolustamaan tilannetta auttamattomasti liian myöhään.  Kyllä harmitti, kun laitoin judopukua kuntoon ennen loppukumarrusta.

European Cupeissa armollinen ottelukaavio, kun verrataan tasoa ylempiin kisoihin, joissa ensimmäinen häviö on aina suihkun paikka. Niinpä, pieni toivo rinnassani odottelin, että kroatialainen voisi voittaa seuraavan ottelun ja minulle aukeaisi paikka keräilyotteluihin. Kroatialaisella oli vastassa minulle tuttu ranskalainen, kenen kanssa olen aikaisemmin otellut alemmassa painoluokassa, joten keräilyvastus olisi ollut mukavan tuttu. Harmikseni ranskalainen sai jatkoajalla kroatialaisesta tarvittavan pisteen ja minun kisani päättyi siihen. Painoluokka -57kg oli tänä vuonna poikkeuksellisen kova, vastustajani voittanut ranskalainen tappeli seuraavan ottelun maamiehensä Lontoon Olympia kolmosen kanssa pitkää jatkoaikaa, jonka naiset saivat vasta varoituksilla ratkottua.

Eniten kaihertaa, että en koskaan ole ottanut tämän tason kisaa näin huonosti.  Olin ollut tätä ennen ainoastaan kahdesti mitalitta, ja niinä kertoina pistesijoilla.  Joten kyllähän tämä päivä tuntui itselleni melkoiselta surkeuden virstanpylväältä. Ei maailmanloppu, mutta harmittaa ja kirpaisee.

Pahoissa mielentiloissa on hyvä ottaa muisto joka lämmittää mieltä ja saa uskomaan, että oma tekeminen kannattaa. Olin hyvin samoissa fiiliksissä erään European cup kisan jälkeen. Olin hävinnyt erittäin tyhmästi erään ottelun ja havittelemani ensimmäinen aikuisten European Cup voitto valui käsistäni. Kaavio oli siinä kisassa pieni, joten olin vapaakierroksella, tappiolla ja voitolla kolmas. Fiilis oli yhtä surkea silloin kuin nyt. Kuukauden kuluttua siitä pohjakosketuksesta voitin kovatasoisemman European Cupin ja EM-pronssia.

En nyt lupaa vielä kuukauden päähän mitään ilotulitusta, koska en ole vielä lähellä sitä kuntoa, mutta hommaa tehdään ja eikä jäädä murheeseen vellomaan. Minulle on tullut hiljattain hyviä uutisiakin. Sain rahoituksen kuntoon, että voin pienillä fiksauksilla keskittyä ensi kesäkuusta vuoden loppuun harjoitteluun.  Homman nimi on ALL IN.

Työn ja hien merkeissä- KK

DSC_0217
D-vitamiinin keräämistä ulkoisesti

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kisaraportti Dubrovnikin European Cupista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s